N 78 27.387 E 16 19.466
Tänään hiihtelimme Billefjordenia etelään. Pyramidenissa käyneiden norjalaisten turistien kanssa keskusteltiin reitistä, mutta heidän neuvoistaan ei saatu oikein selvyyttä. Meillä oli siis avoimena kysymyksenä olisiko meri jäässä Longyearbyeniin asti, jolloin voisimme oikaista suoraan perille merijäätä pitkin. Vaiska päätti, että seuraamme kelkkauraa Longyearin suuntaan, mutta kun kelkkaura alkoi siirtyä odottamattomasti rantaan päin, päätettiin reitin kuljettavuus tarkistaa satelliittipuhelimella kylästä. Onneksi, sillä reitti oli täysin kulkukelvoton vuoroveden vaikutuksen takia. Lähdimme siis hiihtämään vuonon toiselle rannalla kohti De Geerdalenia. Yllättäin kauempana vuonolla alkoi nousta sumua. Nousuvesi rikkoi jään lautoiksi ja avovesi höyrysi kylmässä pakkasilmassa. Pian nähtiin jo auringon kimallus vedestä ja jokusella taisi puntti hieman tutistakin, kun vain satojen metrien päässä auringonsilta kimalteli laineilla. Lumi oli kuitenkin useita päiviä vanhaa, joten Vaiska tiesi kulkemamme jään turvalliseksi. Taukoa pitäessä vesi alkoikin jo vetäytyä ja pian usva leijui jo kaukana vuonolla.
Retkikunnalla kaikki hyvin.
Heipä Hei!
Jarille ja Johannalle täältä läheteltäisiin terkkuja! Neiti 2,5v kysyi kuvia katsellessa että ”onko tuo minun jari?”.
:Lehikoiset
Heips,
Toivotaan, ettei saappaat likoa ja housunpuntit kastu! Jantskulle taasen terveisiä: Äitikin nukkuu jo yönsä ;o) ja kovasti ootellaan, että tulet kotiin.
Make, ota karhujen kanssa kuva!
Ja aika epäilyttäviä noi pyramiidivuoret! Varokaa ufoja!