Keli kovenee

07.07.2007 09:08

N 66 35.046 E 017 16.534

Eilen oli täydellinen päivä. Aamulla oli noussut tuuli ja koko päivänä ei tarvinnut metsissäkään hyttysverkkoa, vaan myrkyllä pärjäsi hyvin. Upeita maisemia ja ihan oikeaa uintia ihanalla hiekkarannalla. Illalla paljakalle päästessä tervehtivät aivan käsittämättömät valot, sekä murhaava pohjoistuuli, joka sai ottamaan sivuaskelia polulta. Tuli kokoelma hienoja valokuvia. Satakunta metriä viimeisen suojaavan harjanteen jälkeen kyyristyin reittimerkin ja sitä vasten nojallaan olevan rinkan tarjoamaan suojaan vaihtamaan kauluspaidan fleeceen ja goreen. Leirikin tuli pystytettyä pienen notkelman suojaan. Hyttysistä on vain ikävä muisto.

Koska en ole päässyt lähettämään näitä vähään aikaan, en jaksa liittää kuvia tähän. Ajatus kuvaillasta vanhan dia-ajan malliin nousi tosin mieleen. Olisiko ihmisillä kiinnostusta kokoontua joku arki-ilta elokuussa neukkariin Ruoholahdessa katsomaan valokuvia videotykillä?

Tihku vaihtui kunnon sateeksi. Syönpä lisää aamupalaa teltan suojissa.

Kuumahan siinä tuli

05.07.2007 11:33

N 66 21.405 E 016 52.572

Suurin osa päivästä tuli käveltyä hyttyssuojavaatetuksessa. Pirusti hikoiluttaa, mutta onnistuu kyllä. Hyvä niin. Huomenna alkuiltapäivästä saapuminen Jäkkvikiin ja sieltä kohti Kvikkjokia. Metsiä tulee matkalle riittävästi ja vähän lisää.

Auringonlaskut tunturissa ovat jotain hienoa. Nyt kauniilla säillä olen jättänyt ulkoteltan oviaukon auki, niin voi katsella ulos hyttyysverkon läpi.

Tänään oli illalliseksi Jalostajan merellistä pataa, vaaleaa leipää ja sen päälle Kallen mätitahnaa. Juomana paikallista olutta. Kannatti kantaa koko päivä, ehdottomasti. Illan musiikkivalinta on Leevi and the Leavings. Täällä on kivaa.

Mäkärät löytyivät

04.07.2007 22:01
N 66 14.507 E 016 22.913

Perun pahat puheeni mäkärien yrityksen puutteesta. Jalat on täysin syöty ja mielialakin hieman maassa, kun tiedän metsiä olevan seuraavaksi melkoisesti edessä. Tänään mäkärien määrä kasvoi täysin käsittämättömäksi, eikä offikaan toimi edes lähes riittävästi. Tänä iltana syntyi päätös lähteä huomenna liikkeelle järeässä suojavarustuksessa. Hintana tässä kelissä on helvetillinen hikoilu ja hiertymät, mutta saapahan kävellä rauhassa.

Muutenkin mieli on maassa, mitä tiesin noin näillä kohdin odottaakin. Mitä vittua minä täällä oikein teen, mäkärien syötävänä ja tallustamassa kilometrin toisensa jälkeen kipeillä jalkapohjilla. Maisemat ovat toki huikean hienot, mutta pirun yksinäistä täällä on. Maistelen yksinäni Laphroaig quarter caskia, mutta voisin toisaalta istua Jussin kanssa Rotterdamissa tai Kaislassa. Olutkin maistuisi. Ilman retkeilyä kesä ei tietysti tuntuisi miltään, mutta jos en olisi täällä, olisin ehtinyt vähintään lähteä Anun kanssa pikku reissulle jonnekin, missä ei ole mäkäriä ja hyttysiäkin huomattavasti vähemmän. Knorrin carbonara maistuu toki hyvältä, kun erämaassa nälkäänsä syö. Ja seisten, ettei ole ruoka ja suu niin täynnä mäkäriä. Toisaalta, jos olisin opettamassa Iinaa kokkaamaan, olisi makunautinto ainakin parempi. Elämyksellisyys on toki asia erikseen. Tuli taas tänään peseydyttyä tunturipurossa, mutta Janin sauna olisi kuitenkin ehkä hivenen rentouttavampi. Hemmetti kaverit, mainitut ja mainitsemattomat: teitä on ikävä.

Teltassa räkkäaikaan on hankala sanoa, alkaako ulkona sataa vettä. Hyttysten ja mäkärien ropina telttakankaaseen kuulostaa täysin samalta.

Kello on jo puoli kaksitoista ja aurinko on laskenut tuntureiden taa. Sen valo heijastuu pilvistä kauniisti, värjäten tunturihuippujen muovaaman taivaanrannan vaaleanpunaisen ja oranssin sävyillä. Kaunista ja mukavaa seurata turvallisesti teltan hyttysverkon takaa. Nyt ulkona parveilee hyttysiä, eikä mäkäriä näy juuri ollenkaan. Hassua. Kai tästäkin jotain säännönmukaisuutta löytäisi riittävästi tarkkailemalla.